L'Estonie immense : gnose, sémiotique décalée et (dés)ordre de la connaissance d'un pays balte de langue fennique et de son "étranger proche"
Résumé
Dieser Vortrag, der 2021 auf einem Workshop des Cerlico a Bayonne gehalten wurde, leitete einen Zyklus ähnlicher Arbeiten des Autors über die Besonderheiten der soziolinguistischen Geschichte und der Semiotik der Literatur und Kunst in den Ländern mit finno-ugrischen Sprachen, insbesondere in Estland, ein. Im Falle dieses Landes werden hier die semiotischen Implikationen eines Nationalepos wie F. Kreutzwalds Kalevipoeg hervorgehoben, das eher als Anti-Subjekt und Anti-Held denn als mythisches Subjekt und Begründer einer essentialistischen nationalen Tradition erscheint. Von diesem Standpunkt aus betrachtet, mit Hilfe der narrativen Semiotik, redimensioniert die in diesem ungewöhnlichen Werk implizierte Gnosis den Beitrag der estnischen Kultur zum Konzert der Nationen der Europäischen Union und bringt unerwartete, wenn auch konvergente Isotopien mit ähnlichen Tendenzen anderswo in "Mitteleuropa" oder in Mittel- und Osteuropa zum Vorschein. Weit entfernt von "Größenwahn" erlebt man hier bereits in der Phase des "nationalen Erwachens" dieses "kleinen" baltischen Landes die Entstehung eines originellen Paradigmas mit universellem Gehalt, das reflexiv und auf eine gesunde Selbstironie ausgerichtet ist und aus dem man auf verschiedenen Ebenen lernen kann: geopolitisch, psychosozial und kulturell.
This lecture, given at a Cerlico a Bayonne workshop in 2021, initiated a series of similar works by the author on the specificities of the sociolinguistic history and semiotics of literature and the arts in Finno-Ugric-speaking countries, particularly Estonia. In the case of Estonia, the emphasis is on the semiotic implications of a national epic such as F. Kreutzwald's Kalevipoeg, which appears more as an anti-subject and anti-hero than as a mythical and founding subject of an essentialist national tradition. From this point of view, with the help of narrative semiotics, the gnosis implicit in this unusual work redetermines the contribution of Estonian culture to the concert of nations of the European Union, bringing to light unexpected isotopias, albeit converging with similar tendencies elsewhere in "Middle Europe" or in Central and Eastern Europe. Far from 'dreams of grandeur', we are witnessing the emergence of an original paradigm, with a universal content, reflexive and oriented towards a healthy self-derision, from which lessons can be drawn on various levels: geopolitical, psychosocial and cultural.
See Cerlico a Bayonne'i seminaril 2021. aastal peetud loeng algatas autori sarnaste tööde sarja, mis käsitleb kirjanduse ja kunsti sotsiolingvistilise ajaloo ja semiootika eripärasid soome-ugri keelt kõnelevates riikides, eelkõige Eestis. Eesti puhul on rõhuasetus sellise rahvuseepose nagu F. Kreutzwaldi Kalevipoeg, mis esineb pigem antisubjekti ja antikangelasena kui essentsialistliku rahvusliku traditsiooni müütilise ja asutava subjektina, semiootilistel mõjudel. Sellest vaatepunktist lähtudes, narratiivse semiootika abiga, määratleb selles ebatavalises teoses sisalduv gnoosis ümber eesti kultuuri panuse Euroopa Liidu rahvaste kontserdisse, tuues esile ootamatuid isotoopiad, ehkki need lähenevad sarnastele tendentsidele mujal "Kesk-Euroopas" või Kesk- ja Ida-Euroopas. Kaugel "suurejoonelistest unistustest" oleme tunnistajaks originaalse paradigma tekkimisele, mis on universaalse sisuga, refleksiivne ja suunatud tervele enesevaatlusele, millest saab õppida erinevatel tasanditel: geopoliitilisel, psühhosotsiaalsel ja kultuurilisel.
2021ean Baionako Cerlico tailerrean emandako hitzaldi honek egilearen izaera bereko lanen ziklo bati hasiera eman zion historia soziolinguistikoaren berezitasunei eta letren eta arteen semiotikari buruzko hizkuntza finno-ugriarren herrialdeetan. Estonia. Herri honen kasuan, F. Kreutzwalden Kalevipoeg bezalako epika nazional baten inplikazio semiotikoetan azpimarratzen dugu, zeina gehiago subjektu eta antiheroi gisa agertzen dena subjektu mitiko eta esentzialista baten sortzaile gisa baino. tradizio nazionala. Ikuspegi honetatik, semiotika narratiboaren laguntzaz, lan ezohiko honetan inplizitutako gnosiak Estoniar kulturak Europar Batasuneko nazioen kontzertuari egindako ekarpena tamainaz aldatzen du, ustekabeko isotopiak agerian utziz, nahiz eta "Erdi Europan" beste leku batzuetan antzeko joerekin bat egiten duten. "edo Erdialdeko eta Ekialdeko Europan. "Handitasun ametsetatik" urrun ikusten ari gara hemen, herrialde baltiko "txiki" honen "esnatze nazionalaren" fasetik, paradigma original baten agerpena, edukin unibertsala, erreflexiboa eta auto-iseka osasuntsu batera bideratua. hortik hainbat mailatako ikasgaiak atera ditzakegu: geopolitikoa, psikosoziala eta kulturala.
Tämä Cerlico a Bayonnen työpajassa vuonna 2021 pidetty luento käynnisti sarjan samankaltaisia teoksia, joissa kirjoittaja käsittelee kirjallisuuden ja taiteen sosiolingvistisen historian ja semiotiikan erityispiirteitä suomalais-ugrilaisten kielten maissa, erityisesti Virossa. Viron tapauksessa pääpaino on F. Kreutzwaldin Kalevipoegin kaltaisen kansalliseepoksen semioottisissa implikaatioissa, joka näyttäytyy pikemminkin antisubjektina ja antisankarina kuin essentialistisen kansallisen perinteen myyttisenä ja perustavana subjektina. Tästä näkökulmasta ja narratiivisen semiotiikan avulla tähän epätavalliseen teokseen sisältyvä gnoosi määrittää uudelleen virolaisen kulttuurin osuuden Euroopan unionin kansojen konsertissa ja tuo esiin odottamattomia isotoopioita, jotka tosin lähentyvät samankaltaisia suuntauksia muualla "Keski-Euroopassa" tai Keski- ja Itä-Euroopassa. Kaukana "suuruuden unelmista" olemme todistamassa omaperäisen paradigman syntymistä, jolla on yleismaailmallinen, refleksiivinen ja terveeseen itsetutkiskeluun suuntautunut sisältö ja josta voidaan ottaa oppia eri tasoilla: geopoliittisella, psykososiaalisella ja kulttuurisella tasolla.
Cette conférence donnée à un atelier du Cerlico a Bayonne en 2021 a initié un cycle de travaux de même nature par l'auteur sur les spécificités de l'histoire sociolinguistique et de la sémiotique des lettres et des arts dans les pays de langues finno-ougriennes, en particulier en Estonie. Dans le cas de ce pays, on insiste ici sur les implications sémiotiques d'une épopée nationale comme le Kalevipoeg, de F. Kreutzwald, qui apparaît davantage comme un anti-sujet et un anti-héros que comme un sujet mythique et fondateur d'une tradition nationale essentialiste. De ce point de vue, à l'aide de la sémiotique narrative, la gnose implicite dans cette œuvre insolite redimensionne la contribution de la culture estonienne au concert des nations de l'Union européenne, faisant apparaître des isotopies inattendues, quoique convergentes avec des tendances analogues ailleurs en "Europe médiane" ou en Europe centrale et orientale. Loin des "rêves de grandeur", on assiste ici, dès la phase de "l'éveil national" de ce "petit" pays balte, à l'émergence d'un paradigme original, à teneur universelle, réflexif et orienté vers une saine autodérision, dont on peut tirer des leçons sur divers plans : géopolitique, psychosocial et culturel.
Ця лекція, прочитана на воркшопі Cerlico a Bayonne у 2021 році, започаткувала серію подібних робіт автора, присвячених особливостям соціолінгвістичної історії та семіотики літератури і мистецтва у фінно-угорськомовних країнах, зокрема в Естонії. У випадку Естонії акцент робиться на семіотичних імплікаціях національного епосу, такого як "Калевіпоег" Ф. Крейцвальда, який постає радше як антисуб'єкт і антигерой, ніж як міфічний і основоположний суб'єкт есенціалістської національної традиції. З цієї точки зору, за допомогою наративної семіотики, гнозис, імпліцитно закладений у цьому незвичайному творі, переосмислює внесок естонської культури в концерт націй Європейського Союзу, виявляючи несподівані ізотопії, хоча й перегукуючись з подібними тенденціями в інших країнах "Середньої Європи" або в Центральній та Східній Європі. Далекі від "мрій про велич", ми є свідками появи оригінальної парадигми, з універсальним змістом, рефлексивної та орієнтованої на здорове самознищення, з якої можна винести уроки на різних рівнях: геополітичному, психосоціальному та культурному.